Skip to main content

Informaatiolukutaidon perusteet: Hakutulosten arviointi

Lähdekritiikki

Korkeakouluopintoihin soveltuvien tiedonlähteiden valinta edellyttää lähdekritiikkiä. On merkityksellistä, mitä tietoa käyttää ja mistä lähteistä sen valitsee. Esimerkiksi uutisessa siteerattu tutkimustieto on tieteen popularisointia, eikä se ole lähteenä yhtä arvostettua kuin alkuperäinen tutkimus. Asiantuntijoiden haastatteluista tai hankeraporteista kannattaa käyttää alkuperäistä versiota ennemmin kuin toisen tai kolmannen käden lähteitä mediasta. On myös syytä valita aina tuoreempaa tietoa ennemmin kuin vanhempaa.  

On myös huomattava, että kaikki oleellinen tieto ei useinkaan tule Google-haun ensimmäisten hakuosumien joukkoon. Google Scholar on tutkimustiedon hakuun kehitetty hakuliittymä. Hakutuloksia on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti. Esim. opinnäytteitä ei ole suositeltavaa käyttää lähteenä, sillä ne eivät tutkimusasetelmasta huolimatta täytä itsenäisen tutkimuksen kriteereitä.

Masto-Finnan kautta pääset käyttämään lisensoituja artikkeleita, jotka eivät ole vapaasti verkossa. Nämä artikkelit eivät välttämättä löydy lainkaan Google tai Google Scholar hauilla. 

Tiedon luotettavuuden arviointi

Tiedon luotettavuus riippuu tiedon lähteestä, tekijästä ja tiedon käyttötarkoituksesta. Jos tietoa tarvitaan johonkin arkielämän pulmaan, on tiedon laajuudelle usein erilaiset vaatimukset kuin korkeakouluopinnoissa tarvittavalle tiedolle. Esimerkiksi nopealla nettihaulla löytämäsi tiedot auringon polttaman ihon hoidosta auttavat sinua helpottamaan palaneen ihon kuumotusta, mutta kun kirjoitat opinnäytetyötäsi auringon vaikutuksista ihon terveyteen tarvitset luotettavampia ja tarkemmin taustoitettuja lähteitä.

Esimerkki: Selvitys kaupungin X kaavamuutoksista osana korkeakouluopintoja

 

Tiedonlähde Tiedon alkuperä ja tarkoitus Laajuus suhteessa tiedontarpeeseen
Verkkolehden pääkirjoitus Toimittajan näkemys kaavoituksesta, tarkoituksena vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen Yhden ihmisen mielipide, ei alan asiantuntija
Blogikirjoitus Kaupungin X pääarkkitehti kertoo omat perustelunsa kaavamuutoksiin, tarkoituksena taustoittaa ja perustella tehtyjä päätöksiä Ammattilaisen näkemys
Oppikirja, painovuosi 1995 Alan arvostetun professorin laatima oppikirja, tarkoituksena kuvata kaupunkisuunnittelun perusteita ammattikorkeakouluopiskelijoille Erittäin laaja, osin myös tarpeetonta tietoa sisältävä

Myös epävirallisissa lähteissä voi olla hyvää tietoa aiheeseesi liittyen, kunhan muistat aina arvioida tiedon alkuperää ja tarkoitusta sekä sitä, onko tieto riittävän yksityiskohtaista ja syvällistä suhteessa tiedontarpeeseesi.

Kirjoittajan asiantuntemus

Voit arvioida kirjoittajan pätevyyttä ja meritoituneisuutta tiedoista hänen koulutustaustastaan sekä työkokemuksestaan ja katsoa mitä muuta hän on kirjoittanut. Näitä tietoja voit etsiä esim:

Kirjoissa tietoja tekijästä on usein joko kansissa tai esipuheessa. Netistä voi löytyä kirjoittajan kotisivu ja Wikipediassa voi olla artikkeli kirjoittajasta.

Kirjaston aineistoluettelosta (Masto-Finna), artikkeliviitetietokannoista (Arto, Science Direct yms.) tai Internetin hakukoneista, kuten Google Scholar, saat tekijän nimellä hakemalla selville, onko tekijä kirjoittanut jotain muutakin.

Jos kirjoittajaan on viitattu paljon muiden tutkimuksissa, on se osoitus kirjoittajan arvostuksesta.

Tiedon ajantasaisuus ja julkaisuaika

Nopeasti päivittyvää tietoa on saatavilla esim. lääketieteessä ja tietotekniikassa. Toisaalta esim. teoriatieto voi olla pitkäikäistä. Joka alalla on myös omat klassikot eli ajattomat perusteoksensa. On myös tiedostettava, että Www-sivuilla tieto ei välttämättä ole päivitettyä.

Tiedon ajantasaisuuden arvioinnissa huomioitavaa:

Painetuissa lähteissä julkaisuaika (tai copyright-vuosi) on kirjan alussa ns. nimiösivulla. Huomaa, että kirjoista on voitu ottaa muuttamattomia uusintapainoksia tai tarkistetuja ja korjattuja painoksia. Uudistetuissa painoksissa on eri julkaisuvuosi kuin aivan ensimmäisessä painoksessa. WWW-sivun päivitysaika tai verkkoon viemisaika voi näkyä sivun alusta tai lopusta.

Tiedon ajantasaisuutta voi arvioida lisäksi julkaisun lähdeluettelon lähteiden iästä.

Tarkasta kirjaston aineistoluettelosta tai artikkelitietokannasta onko samasta aiheesta olemassa tuoreempaa aineistoa.

Julkaisija ja tiedontuottaja

Eri tiedontuottajien arvostus ja luotettavuus vaihtelee. Painetuissa lähteissä julkaisija (taustatekijä) ja julkaisu (lehti, julkaisusarja) toimivat tiedon luotettavuuden ja laadun valvojana.  Myös elektronisissa ja www-lähteissä tiedontuottaja tai sivuston vastaava organisaatio on sisältöjen laadun takaaja. Yksityishenkilöiden tai esim. joidenkin pienten yhdistysten kotisivujen sisältöjä ei välttämättä ole mitenkään toimitettu tai tarkastettu. Tutkimustiedon arviointia varten tieteellisten julkaisujen toimitukset käyttävät asiantuntija-arviointia (referee-käytäntö, peer review -vertaisarviointi) julkaistavan aineiston valinnassa. Kaupallisista tahoista yleisesti luotettavimpina voidaan pitää tunnettuja suuria kustantamoja sekä tietokirjallisuuteen keskittyviä erityiskustantamoja. Omakustanteiden laatua ei ole välttämättä varmistamassa mikään taho tekijänsä lisäksi. On silti huomattava, että esim. yritykset voivat tuottaa (usein sisäistä) tietoa, jota ei muualta ole saatavana.

Internetissä julkaisukynnys on matala, siellä kuka tahansa voi helposti julkaista mitä tahansa.Wikipedian artikkelien paikkansapitävyys vaihtelee kirjoittajien mukana. Vaikka Wikipedian tieto olisi pätevää ja ajantasaista, laskee tiedon vaihtuvuus Wikipedian arvoa yleisesti lähteenä. Osataksesi tunnistaa tiedonlähteen julkaisijan ja arvioidaksesi onko julkaisijalla vaikutusta aineiston laatuun ja luotettavuuteen, kiinnitä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin. Voit tarkastella  arvioitavan julkaisun lisäksi esim. sen kotisivujen tietoja tai Wikipedian artikkeleita julkaisusta ja sen julkaisijasta.

  •  
    • Onko teos julkaistu jossakin julkaisusarjassa ja onko sen julkaisija/kustantaja tunnettu taustatekijä alallaan
    • Löytyykö nettilähteestä linkkiä jollekin viranomaisen, tutkimus- tai koulutusorganisaation tai tieteellisen kustantamon kotisivulle, tai näkyykö se sivun osoitteesta. Esim: http://www.julkari.fi/handle/10024/126292
    • Onko julkaisussa/sivustolla kerrottu sen julkaisuperusteista (julkaisupolitiikasta)
    • Onko mainoksilla tai kaupallisella tarkoituksella julkaisussa määräävä osuus, tai onko se aatteellisesti puolueellinen?

Vertaisarviointi

Useimpien tieteellisten lehtien artikkeleiden laadun takaa vertaisarviointi eli peer review. Vertaisarviointissa saman alan asiantuntijat arvioivat tieteellisen käsikirjoituksen ja päättävät sen julkaisemiskelpoisuudesta.

Masto-Finnassa ja useissa tietokannoissa on mahdollista rajata haku vertaisarvioituihin lehtiin.