Skip to main content

Informaatiolukutaidon perusteet: Hakutulosten arviointi

Lähdekritiikki

Korkeakouluopintoihin soveltuvien tiedonlähteiden valinta edellyttää lähdekritiikkiä. On merkityksellistä, mitä tietoa käyttää ja mistä lähteistä sen valitsee. Esimerkiksi uutisessa siteerattu tutkimustieto on tieteen popularisointia, eikä se ole lähteenä yhtä arvostettua kuin alkuperäinen tutkimus. Asiantuntijoiden haastatteluista tai hankeraporteista kannattaa käyttää alkuperäistä versiota ennemmin kuin toisen tai kolmannen käden lähteitä mediasta. On myös syytä valita aina tuoreempaa tietoa ennemmin kuin vanhempaa.  

On myös huomattava, että kaikki oleellinen tieto ei useinkaan tule Google-haun ensimmäisten hakuosumien joukkoon. Google Scholar on tutkimustiedon hakuun kehitetty hakuliittymä. Hakutuloksia on kuitenkin tarkasteltava kriittisesti. Esim. opinnäytteitä ei ole suositeltavaa käyttää lähteenä, sillä ne eivät tutkimusasetelmasta huolimatta täytä itsenäisen tutkimuksen kriteereitä.

Masto-Finnan kautta pääset käyttämään lisensoituja artikkeleita, jotka eivät ole vapaasti verkossa. Nämä artikkelit eivät välttämättä löydy lainkaan Google tai Google Scholar hauilla. 

Kirjoittajan asiantuntemus

Voit arvioida kirjoittajan pätevyyttä ja meritoituneisuutta tiedoista hänen koulutustaustastaan sekä työkokemuksestaan ja katsoa mitä muuta hän on kirjoittanut. Näitä tietoja voit etsiä esim:

Kirjoissa tietoja tekijästä on usein joko kansissa tai esipuheessa. Netistä voi löytyä kirjoittajan kotisivu ja Wikipediassa voi olla artikkeli kirjoittajasta.

Kirjaston aineistoluettelosta (Masto-Finna), artikkeliviitetietokannoista (Arto, Science Direct yms.) tai Internetin hakukoneista, kuten Google Scholar, saat tekijän nimellä hakemalla selville, onko tekijä kirjoittanut jotain muutakin.

Jos kirjoittajaan on viitattu paljon muiden tutkimuksissa, on se osoitus kirjoittajan arvostuksesta.

Yleistajuinen, ammatillinen vai tieteellinen julkaisu?

Korkeakouluopintoihin soveltuvan lähdeaineiston tulisi perustua suurelta osin tutkimustietoon ja alkuperäisläheisiin. Julkaisuja voidaan ryhmitellä niiden kohderyhmän ja tarkoituksen mukaan seuraavasti: 

  • Yleistajuiset eli populaarit julkaisut
  • Ammattilisen tiedon julkaisut
  • Tutkimusjulkaisut

Näiden tiedonlähdetyyppien sekä alkuperäislähteiden ja toisen käden lähteiden erottaminen toisistaan on oleellista lähdekritiikin kannalta. Seuraavaksi esitellään näiden lähdetyyppien keskeisiä eroja. 

Yleistajuiset julkaisut

Yleistajuiset julkaisut on tarkoitettu niin sanottua suurta yleisöä varten. Yleistajuisia julkaisuja ovat esim. yleisaiheiset uutiset. Sisältö voi olla pääasiassa viihteellistä, kuten yleisaikakauslehdissä. Yleistajuistamista on myös tieteen popularisointi. Jos yleistajuisissa julkaisuissa esitellään tutkimustuloksia, se saatetaan tehdä yhteenvetomaisesti ja tiivistäen. Julkaisut sisältävät yleensä toisen käden tietoa. Alkuperäislähteitä ei välttämättä ole mainittu tarkasti. Toisaalta esim. sanomalehdistä voi saada tiedon siitä, että uusi tutkimusjulkaisu (alkuperäislähde) tai hankeraportti on ilmestynyt. Mielipidekirjoituksia, kolumneja tai pääkirjoituksia ei yleensä ole syytä käyttää lähteenä.

ESIMERKKI populaarilehden viitetiedoista:

Tekijä: Bendix, Henrik. Nimeke: Jätepaperista tankin täytettä. Aikakauslehti: Tieteen kuvalehti. ISSN 0788-3692. Vuosi/numerot/sivut: 2012 ; 1 ; 62-63. 

Ammatillisen tiedon julkaisut

Ammatillisen tiedon julkaisut voidaan tyypillisesti jakaa ammattilehtiin sekä tietokirjoihin, joita voidaan käyttää oppikirjoina tai ammattilaisen käsikirjoina. Ammattilehdet ovat opiskelussa ja työelämässä tärkeitä uuden tiedon lähteitä. Niissä erikoisalan uutiset ilmestyvät nopeasti ja aiheita käsitellään usein käytännönläheisesti. Tyypillisesti ammattilehdissä julkaistaan asiantuntijoiden haastatteluja. Ammattillisen tiedon julkaisut voivat sisältää sekä ensikäden että toisen käden tietoa. Ammattilehdissä löytyy lähdeviittaus artikkelin pohjalla olevasta tutkimuksesta tai esim. hankeraportista. On huomattava että tietokirjoissa uusi tutkimustieto julkaistaan jopa vuosien viiveellä.

ESIMERKKI ammattilehden viitetiedoista:

Tekijä: Piirainen, Juhani. Nimeke: Luomuviljelijä turvaa lähilannoitteisiin. Aikakauslehti: Puutarha-sanomat. ISSN 1459-9791. Vuosi/numerot/sivut: 2012 ; 2 ; 18-21.

Tutkimusjulkaisut

Tutkimustiedon alkuperäislähteitä ovat tutkimusraportit ja tieteelliset aikakauslehdet (journals) sekä opinnäytteistä väitöskirjat (doctoral thesis, academic dissertation). Myös kokousjulkaisut (proceedings, conference papers) voivat sisältää alkuperäistietoa. Tieteellisten lehtien ilmestymistiheys on harvempi kuin yleisaikakaus- tai ammattilehdillä, esimerkiksi 2-4 numeroa vuodessa. Tutkimusjulkaisujen ulkoasu on säännelty. Alussa on tiivistelmä pääkohdista ja tutkimusjulkaisuihin sisältyy aina lähdeluettelo, jonka perusteella on mahdollista arvioida aineiston kattavuutta ja ajantasaisuutta. Tutkimusraportin tai tieteellisen artikkelin yleinen rakennekaava on  IMRD. IMRD-rakenteen omaava tutkimus sisältää seuraavat osat: johdanto (Introduction), menetelmät (Methods), tulokset (Results) ja keskustelu /pohdinta (Discussion).

ESIMERKKI tieteellisen aikakauslehden viitetiedoista: 

Tekijä: Ahola, Kirsi. Nimeke: Kesäloman ja muun vapaa-ajan psyykkiset terveysvaikutukset. Aikakauslehti: Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. ISSN 0012-7183. Vuosi/vuosikerta/numero/sivut: 2012 ; (128) ; 13 ; 1399-1402. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo10363.pdf  

Julkaisija ja tiedontuottaja

Eri tiedontuottajien arvostus ja luotettavuus vaihtelee. Painetuissa lähteissä julkaisija (taustatekijä) ja julkaisu (lehti, julkaisusarja) toimivat tiedon luotettavuuden ja laadun valvojana.  Myös elektronisissa ja www-lähteissä tiedontuottaja tai sivuston vastaava organisaatio on sisältöjen laadun takaaja. Yksityishenkilöiden tai esim. joidenkin pienten yhdistysten kotisivujen sisältöjä ei välttämättä ole mitenkään toimitettu tai tarkastettu. Tutkimustiedon arviointia varten tieteellisten julkaisujen toimitukset käyttävät asiantuntija-arviointia (referee-käytäntö, peer review -vertaisarviointi) julkaistavan aineiston valinnassa. Kaupallisista tahoista yleisesti luotettavimpina voidaan pitää tunnettuja suuria kustantamoja sekä tietokirjallisuuteen keskittyviä erityiskustantamoja. Omakustanteiden laatua ei ole välttämättä varmistamassa mikään taho tekijänsä lisäksi. On silti huomattava, että esim. yritykset voivat tuottaa (usein sisäistä) tietoa, jota ei muualta ole saatavana.

Internetissä julkaisukynnys on matala, siellä kuka tahansa voi helposti julkaista mitä tahansa.Wikipedian artikkelien paikkansapitävyys vaihtelee kirjoittajien mukana. Vaikka Wikipedian tieto olisi pätevää ja ajantasaista, laskee tiedon vaihtuvuus Wikipedian arvoa yleisesti lähteenä. Osataksesi tunnistaa tiedonlähteen julkaisijan ja arvioidaksesi onko julkaisijalla vaikutusta aineiston laatuun ja luotettavuuteen, kiinnitä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin. Voit tarkastella  arvioitavan julkaisun lisäksi esim. sen kotisivujen tietoja tai Wikipedian artikkeleita julkaisusta ja sen julkaisijasta.

  •  
    • Onko teos julkaistu jossakin julkaisusarjassa ja onko sen julkaisija/kustantaja tunnettu taustatekijä alallaan
    • Löytyykö nettilähteestä linkkiä jollekin viranomaisen, tutkimus- tai koulutusorganisaation tai tieteellisen kustantamon kotisivulle, tai näkyykö se sivun osoitteesta. Esim: http://www.julkari.fi/handle/10024/126292
    • Onko julkaisussa/sivustolla kerrottu sen julkaisuperusteista (julkaisupolitiikasta)
    • Onko mainoksilla tai kaupallisella tarkoituksella julkaisussa määräävä osuus, tai onko se aatteellisesti puolueellinen?

Tiedon ajantasaisuus ja julkaisuaika

Nopeasti päivittyvää tietoa on saatavilla esim. lääketieteessä ja tietotekniikassa. Toisaalta esim. teoriatieto voi olla pitkäikäistä. Joka alalla on myös omat klassikot eli ajattomat perusteoksensa. On myös tiedostettava, että Www-sivuilla tieto ei välttämättä ole päivitettyä.

Tiedon ajantasaisuuden arvioinnissa huomioitavaa:

Painetuissa lähteissä julkaisuaika (tai copyright-vuosi) on kirjan alussa ns. nimiösivulla. Huomaa, että kirjoista on voitu ottaa muuttamattomia uusintapainoksia tai tarkistetuja ja korjattuja painoksia. Uudistetuissa painoksissa on eri julkaisuvuosi kuin aivan ensimmäisessä painoksessa. WWW-sivun päivitysaika tai verkkoon viemisaika voi näkyä sivun alusta tai lopusta.

Tiedon ajantasaisuutta voi arvioida lisäksi julkaisun lähdeluettelon lähteiden iästä.

Tarkasta kirjaston aineistoluettelosta tai artikkelitietokannasta onko samasta aiheesta olemassa tuoreempaa aineistoa.

Vertaisarviointi

Useimpien tieteellisten lehtien artikkeleiden laadun takaa vertaisarviointi eli peer review. Vertaisarviointissa saman alan asiantuntijat arvioivat tieteellisen käsikirjoituksen ja päättävät sen julkaisemiskelpoisuudesta.

Masto-Finnassa ja useissa tietokannoissa on mahdollista rajata haku vertaisarvioituihin lehtiin.