Skip to main content

Julkaisijan opas: Miksi ja miten viitataan

Viittausstandardit

LAMKin julkaisujen viittausohjeet ja -käytänteet perustuvat voimassa oleviin kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin.

Ole tarkka!

Viittaukset antavat yleiskuvan tekstin tasosta ja luotettavuudesta.
 
  • ole johdonmukainen ja noudata annettuja viittauskäytänteitä
  • ole tarkka viittausten muotoseikoissa
  • varaa viitteiden ja lähdeluettelon laatimiseen riittävästi aikaa

Viittaus osana tutkimusviestintää

Huolellisesti laaditut viittaukset ovat niin tieteellisen kuin asiantuntijatekstinkin tunnusmerkki. Viitteiden ideana on dokumentoida kaikki tekstissä käytetyt lähteet.

Tutkimuksellisessa tekstissä erotetaan muilta kirjoittajilta lainatut lauseet ja merkitään lähdeluetteloon tarkasti, mistä teoksista kyseiset lauseet ovat peräisin. Jos viittauksia ei merkitä, lukija olettaa tekstissä olevien ajatusten ja väitteiden olevan kirjoittajan omia. Merkitsemättä jättäminen voi johtaa plagiointisyytöksiin.

Viittaus on aina kaksiosainen: se koostuu tekstiviitteestä ja lähdeviitteestä.

tekstiviite: tekstissä oleva viite, jonka tarkat bibliografiset tiedot ovat saatavilla erillään
lähdeviite eli kirjallisuusviite: yksilöi viitteen tarkasti
 
Lähdeluettelo sisältää vain ne lähdeviitteet, joihin kirjoituksessa on viitattu!

Sähköisten lähteiden viitemerkinnät

Lähdeviitteiden ja -luettelon tarkoituksena on paitsi osoittaa, mistä käytetyt tiedot ovat peräisin, niin myös tehdä alkuperäislähteiden löytäminen lukijalle mahdollisimman vaivattomaksi.

Sama pätee myös sähköisiin lähteisiin. Nämä merkitään lähdeluetteloon pitkälti samojen periaatteiden mukaan kuin painetutkin lähteet, mutta lisäksi niiden perään lisätään saatavuustiedot. Nämä koostuvat viittauksen päivämäärästä ja lähteen osoitteesta. Etenkin avoimen verkon kautta saatavilla olevien erilaisten lähteiden (sivustot, blogit, artikkelit,...) saatavuus ja sisältö voivat muuttua nopeastikin, minkä vuoksi lukijalle on tärkeä kertoa, milloin ja mistä omassa tekstissä käytetty tieto on haettu.

Entäpä tieteelliset artikkelit?

Myös sekä avoimesti saatavilla oleviiin että kirjaston maksullisten tietokantojen kautta käytettäviin tieteellisiin artikkeleihin lisätään saatavuustiedot. Vaikka nämä eivät sijainniltaan ja sisällöltään ole yhtä eläväisiä kuin avoimen verkon materiaalit, voi niissäkin tapahtua muutoksia - tieteellinenkin artikkeli voidaan jostain syystä vetää pois, tai sen sisältöä päivittää. Yhä useammalla tietokannalla on käytössään Crossmark, joka kertoo artikkelin mahdollisen päivityshistorian. Tutkimusjulkaisuilla ja -artikkeleilla on yleensä pysyvä osoite (URN, DOI tai Handle), joka merkitään saataavustietoihin.

Sähköisten lähteiden merkitsemisen periaatteista voit lukea lisää esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankista. Yksityiskohtaiset ohjeet sähköisten lähteiden merkitsemiseen LAMKin julkaisuissa löydät täältä.

Mitä on plagiointi?

Plagiointi eli luvaton lainaaminen on vakava rikkomus, joka sotii hyvää tieteellistä käytäntöä vastaan. Lyhyesti plagioinnilla tarkoitetaan jonkun toisen työn kopioimista ja esittämistä omanaan. Plagiointi voi kohdistua niin tekstiin, kuvalliseen ilmaisuun kuin käännöksiinkin. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää merkitä käytetyt lähteet selkeästi niin tekstiin kuin lähdeluetteloonkin ja käyttää lainausmerkkejä aina, kun kyseessä on suora sitaatti.

Itseplagiointi eli kaksoisjulkaiseminen on kyseessä silloin, kun kopioitu aines on kirjoittajan omaa, jo kertaalleen julkaistua tuotantoa. Saman tai lähes saman tekstin julkaiseminen uutena on siis plagioimista sekin, vaikka kyseessä olisikin oma tuotos. Muista siis aina lisätä viittaustiedot myös silloin, kun viittaat omaan aikaisempaan julkaisuusi!

Alla olevista linkeistä löydät lisää tietoa aiheesta.

Tekstiviiitteet

Tekstiviite sisältää aina tekijän nimen, teoksen julkaisuvuoden ja sivunumeron tai -numerot.

Kun viitataan yksityiskohtaisiin ajatuksiin ja väittämiin, tulee lähdetekstin sivunumero ilmaista aina, kun lähteestä sivunumerointi löytyy. Ainoan poikkeuksen tekevät yleisviittaukset kokonaisiin julkaisuihin tai artikkeleihin silloin, kun viitataan laajempaan ajattelu- tai käsittelytapaan.

Esimerkkejä:

  • ... (Mattila 2015, 32).
  • ... (Lahtinen & Järvinen 2017). Jos tekijöitä on kaksi, viitteeseen merkitään molemmat.
  • ... (Hirsjärvi et al. 2009). Jos tekijöitä useampia kuin kaksi, merkitään ensimmäinen ja seuraavat korvataan merkinnällä "et al." tai suomeksi "ym.".
  • ... (Huovinen 2009a). Jos viittauksia saman tekijän samana vuonna ilmestyneisiin eri julkaisuihin, viitteet erotetaan pienaakkosilla vuoden perässä.
  • ... (Huovinen 2009a; Mattila 2015, 40). Tekstissä voi olla viittauksia useisiin lähteisiin.

Tekstiviitteen paikka

Tekstiviitteen paikka kertoo, miten laajaa kirjoituksen osaa viittaus koskee:

Jos lähteen tieto koskee vain yhtä virkettä, ilmoitetaan lähde joko kertovasti tekstissä tai sijoitetaan lähde virkkeen loppuun ennen pistettä.

Jos lähteen tieto koskee useampaa virkettä, sijoitetaan lähde virkkeen loppuun pisteen jälkeen. Suomalaisessa tutkimuskirjallisuudessa käytetään usein lisäksi pistettä vielä viittauksen sulkujen sisällä, jolloin viittauksesta syntyy ikään kuin oma lauseensa. Kansainvälisissä teksteissä tätä pistettä harvemmin näkee. LAMKissa on käytössä kumpikin tapa. Tärkeintä on, että kirjoittaja valitsee jommankumman käytänteen ja pysyy siinä läpi koko tekstin.

Jos viittaus koskee koko tekstikappaletta, viitteen voi kirjoittaa kappaleen loppuun tai viitteen voi sijoittaa kertovasti tekstiin, jolloin tekstistä tulee käydä ilmi, että koko kappaleen tiedot ovat kyseisestä lähteestä.